Kirjekyyhkyt takaisin! Postiluukustani lennähti rakkauskirje! Todellinen postimerkillä varustettu, paperinen rakkauden viesti. Varmasti jokainen ikäiseni tai vanhempi muistaa vielä, miltä tuntuu saada kirjepostia ystävältä tai rakastetulta. Siihen on nähty vaivaa ja…
Sudenheimo alkaa nousta kirjoituspöydille laatimaan anomusta olemassaololleen. Tällä kertaa sulkakynän on napannut suupieleensä nimimerkki ”Sudenmorsian”. Hän ulvoo ilmoille ensimmäisen osan kuutamosonaatistaan Aino Kallaksen Sudenmorsiammen ja ”Deus sive Naturan” hengessä. Kuvituksesta…
Tämänkertaisen tekstin on loihtinut vieraskynäilijä "Näkymätön Ninni". Tekstin kuvat ovat omaa tulkintaani. Näkymätön Ninni: Minun raja oli 24 tuntia vuorokaudessa, niin paljon piti voida. Voida mitä? Työ, lapsi, parisuhde, koti…
Runebergin päivän kunniaksi blogiin leijailee kaksi uutta sulkakynää: Valkea Haiku sekä Näkymätön Ninni. Heidän teksteissään ainoastaan teema ja kuvat ovat minun käsialaani, muu on syntynyt heidän kynistään ja sydämistään. Lautasellinen…
Ensimmäistä kertaa juhlistin vuoden vaihtumista yksin. Juhlista rauhattomin, uusi vuosi, ei ole koskaan ollut minun lemppari. Kerrankin sain rauhassa syventyä pohtimaan vuoden vaihtumisen merkitystä ja alkavan vuoden suuntaa. Enkä tehnyt…
Nämä kirjeet on kirjoittanut Jekku-tonttu, jonka kirjurina minä toimin salaa lapsiltamme. Jekku-tonttu on hiippaillut kodissamme jo muutamana peräkkäisenä vuonna joulun alla jättäen jälkeensä kirjeitä, jekkuja ja joskus aikamoisen sotkunkin.Tänä vuonna…
19. joulukuuta Hei tonttutytöt!Joulu lähenee. Kertullakin oli niin hieno esitys eilen joulujuhlassa, että tontun silmät aivan kostuivat liikutuksesta! Bravo! Kyllä, minä olin katsomassa sitä!Tänään minä päätin tuoda teille ja isille…
Suojärven taikaa etsimässä Jo toista vuotta peräkkäin suuntasin Suomen itsenäisyyspäivänä syvälle korpeen rauhaa etsimään. Ajattelin, että suojärvellä olisi sopivan hiljaista ja tunnelmallista nauhoittaa metsämeditaatio ilman häiritseviä taustaääniä. Viime vuonna sain…
Viisi viikkoa olin sitkeän viruksen nujertama. Voimattomana peiton alla - joka paikkaan koski, jopa kävely sattui jalkapohjiin. Yskin niin, että luulin kylkiluiden murtuvan. Keuhkoissa ei ollut tilaa. Välillä katsoin kalenterista,…
Istun vanhempainillassa etupulpetissa tyttäreni paikalla, kun opettaja mainitsee hetken kuluttua alkavasta vanhempien esittelykierroksesta. Kädet hikoavat, enkä tahdo enää kuulla, mitä opettaja kertoo itsestään.Olen jälleen se paniikissa oleva pikkutyttö, joka laskee…